sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Sunnuntaipäivää

Viileämpää ja pilvistä.


Oli niin monta päivää aurinkoista ja lämmintä, että muutoksen huomaa. Meillä on jo jonkun aikaa nukuttu ikkuna auki ja tänään ei olisi huvittanut nousta 'peiton' alta. Palelsi. Oli kuitenkin noustava keittämään kahvia sillä menen tänäänkin vetämään bingon. Halusin heräillä rauhassa ajan kanssa.

Tein äidin patalapulle kaverin. Tästä tuli hieman edellistä pienempi sillä en malttanut odotella lisää langanpätkiä. Haitanneeko tuo. Vien tuon mennessäni.

Mietin sellaista, että tekisin äidille kaipaamansa superlöysät yösukat ja veisin ne mennessäni. Piilottaisin ne jonnekin kortin kanssa. Sitten voisin äitienpäivänä soittaa ja antaa vinkin mistä kannattaa etsiä "jotain". Eipähän tarvitsisi postitella.

Tiijjan tilaamista tölkkilapasista viides eli viimeinen valmistui.

Kuten hän kommenttilaatikossa kirjoitti, niin "Nuo on just hyvät ja Ilves-tumppu just eikä melkein. Näin tilaajana voin omasta puolestani valaista että nuo on tosiaan ihmisille, joilla on jo kaikkea ja ajatus tärkeämpi kuin itse tuote, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Lisäksi mulla ja mun siskolla on vähän niinkuin "kisa" aina siitä, kumpi keksii pöhkömmän/kekseliäimmän/hauskimman tms joululahjan toiselle. Ja kun sille ja lankomiehelle maistuu bisse niin tämähän on hyvä idea heille. Ilves-lapanen on pientä kuittailua lähipiirini "Tapparammiähelle".

Oltiin yhteyksissä facebook'in kautta. Lapaset lähtevät postin kautta ensi viikon alussa kohteeseen.

Vielä syntyi yksi lapanen lisää, mutta siitä toisella kertaa. Nyt "jonossa" on äidin sukkien lisäksi Jokerit-tölkkilapanen ja -sukat.

Jaahas, kahvit on juotu ja on aika alkaa pukeutumaan sekä valmistautumaan lähtöön. Edessä on siis kolmisen tuntia numeroiden kuuluttamista. Viime sunnuntaina sain kehuja mikrofoniäänestäni... Kotiin palaan kaupan kautta sillä kahvi, maito, vehnäjauhot, lihaliemikuutiot, margariini, ruokaöljy, jne. on loppu.

Mukavaa päivää!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Ruokailua sukilla

Tyhmä otsikko, mutta piti laittaa, kun tuli mieleen.


Olin eilen juuri lähdössä kotoa, kun puhelin soi. Rouva (se liikunta- ja kuulorajoitteinen) soitti, että kaipasi apua apteekkiasioille. Diabetes-lääkkeet olivat niin häneltä kuin apteekistakin olleet loppu ja nyt olivat soittaneet lääkkeen tulleen. Rouvalla oli enää kaksi taksimatkaa jäljellä, ja apteekki on tässä lähellä. Tottakai lähdin auttamaan.

Hain Rouvalta Kela-kortin ja rahat. Kävin apteekissa ja kaupassa ostamassa maitoa. Vein ostokset sekä loput rahat Rouvalle. Hän antoi muutaman euron "juoksupalkkaa". Tuli taas hyvä mieli, että voin olla avuksi.

Samalla reissulla törmäsin pitkäaikaiseen ystävättäreeni. Olen tehnyt hänelle joskus Jokerit-sukat (näemmä 2015), jotka hän oli antanut eteenpäin yhteiselle ystävällemme. Nyt hän tilasi uudet itselleen ja maksoi ne etukäteen.

Siitä ilosta vein Tupon syömään. Lähellä on ravintola Golden Rice Bowl, intialainen paikka, jossa olemme käyneet monta kertaa. Viikonloppuisin lounaspuffet on auki klo. 18. saakka ja maksaa yksitoista euroa.

Tarjolla oli salaattia, susheja, rakastamiani friteerattuja 'kanapalloja', broileria, nautaa, riisiä, nuudelia ja vaikka mitä. En ole koskaan lähtenyt nälkäisenä pois eikä niin käynyt eilenkään. Itseasiassa jopa nauroin Tupolle kun hän silminnähden ahmi liikaa, hih.

Meille tulee Tupon kanssa parin viikon päästä SEITSEMÄN VUOTTA täyteen ensitapaamisesta. Onko se 'se seitsemän vuoden kirous' vai mikä, mutta meillä on ollut melkoisen kuoppainen kevät. Rakkautta ja toisesta pitämistä ei puutu, mutta välillä tuntuu, että seinät (ja tavarapaljous) kaatuu päälle. Teki hyvää mennä 'ulos' syömään, jutella ja samalla fiilistellä sitä, että pääsemme ensi kuun lopulla reissuun. Pois kaikesta, tavallaan.

Ennen kyseistä reissua käyn vajaan viikon äidin luona Rovaniemellä ja sekin hetken erossa oleminen tekee varmasti hyvää.

Olen tänään menossa pitkästä aikaa vetämään bingon TheBaariin. Samalla, kun ei yhtään huvittaisi, on se jännää niin pitkän tauon jälkeen. En kai koskaan unohda, kuinka joku nuori likka kommentoi, että kuulostan kuuluttaessani numeroita ihan merisäältä. Hah.

Poika on palannut Suomeen tulevan vaimonsa kanssa ja samoin ilmeisesti Gun. Soitanpa äidille ennen kun alan (henkisesti?) valmistautumaan bingoiluun.
 

Viidettätoista päivää.

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Onnea arvonnoissa

Joskus onnistaa.


Osallistun toisinaan arvontoihin facebook'issa. Moni epäilee, ettei niistä koskaan voita mitään, mutta toisin on todistettu. Eräs ystävättäreni on oikea onnenmyyrä ja voittaa tämän tästä jotain. Toinen ystävätär voitti äskettäin liput DBTL festareille, grillivälinesetin, seinätarran ja jättipussin sipsejä.

Itse voitin taannoin liput Apolloon. Sain valita päivän, jolloin mennään. Valitsimme Tupon kanssa illan heinäkuun lopulle. Silloin siellä esiintyy Sami Hedberg.

Viime viikolla voitto osui Unikulman arvonnassa ja voitin kaksi lippua Kevätmessuille. Katsoin netistä messujen tarjonnan ja totesin, ettei nuo messut ole oikein minun juttu. En kasvattele mitään edes parvekkeella saati sisusta mitään terassia sun muuta.

Liput tulivat postissa. Laitoin niistä tuon kuvan facebookiin ja kyselyn keksisikö joku noille käyttöä. Yhteyttä otti yläasteaikainen luokkakaveri ja pääsimme sopimukseen. Noiden lippujen arvo oli á 19€ ja minä myin ne yhteensä kahdella kympillä.

Kipitin eilen illalla Oopperatalolle viemään liput ja samalla tapasimme ensimmäistä kertaa KOLMEENKYMMENEENVIITEEN VUOTEEN!? Seurassaan naisella oli äitinsä, joka toimi aikoinaan samassa koulussa opettajana. Kerroin, että olisin tunnistanut molemmat helposti. Nauratti. Sain vielä illalla kiitos-viestin lipuista.

Aurinkoista lauantaipäivää!

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Tölkkilapasia ja telkkaria

Nyt näitä tölkkilapasia.


Jännää, että päätin niin olla MUKA enää koskaan tekemättä moisia ja kuinkas sitten kävikään. Tapanani on laittaa kuvia tekeleistä facebook'iin. Ehkä noloa, tai sitten ei. Saan kuitenkin sitä kautta lisää tilauksia, jotka minulle kyllä kelpaavat.

En enää edes muista, kuinka monta olen noita väkertänyt. Viimeisin 'tilaus' oli viidelle lapaselle ja tässä postauksessa esittelen lapaset kaksi, kolme ja neljä. Viides on puikoilla.

Tilaus oli alunperin neljälle; kaksi miehille ja kaksi naisille.

Sitten määrä kasvoi yhdellä. Toiveväreinä mainittiin kaksi: Ilves-joukkueen värit ja Harley Davidson-värit. Onnistuinko?

Sitten muihin asioihin. Ärsyttääkö kenelläkään muulla Jethro? Tapa artikuloida kuin pikkulapsiLLE. Entä se, ettei Onnenpyörässä enää sanota "änn niinkuin niilo"? Jo ensimmäisessä jaksossa meni konsonantti väärin kun veet, deet, teet sun muut eivät erotu. Taidan lopettaa formaatin katsomisen, vaikka oletin, että sitä sietää kuunnella kutoessa. Ei siedä. Kymppitonnia voi kuunnella. Napakymppi toistoineen ärsyttää. "Kuuleeko Niina".

Entä mitä veikkaatte löytääkö Suomen Bachelor unelmiensa rakkauden? Onko joku teistä Ruutu+'n tilaaja niin, että tietää jo vastauksen? Shhh, ei saa kertoa!!! Itse en osaa sanoa muuta kuin, että pari naista ovat "nou-nou"-listallani.

Pidän Stadi vs. Lande'sta mm. juontajakaksikon vuoksi. Seuraan myös Heikoin lenkki-ohjelmaa sekä Haluatko miljonääriksi-ohjelmaa.

Musiikin ja karaoken ystävänä seuraan tottakai The Voice of Finland'ia sekä X Factor'ia, joista ensin mainitusta pidän huomattavasti enemmän.

Hyvät ja huonot uutiset ovat hyvien alkuvuosien jälkeen laimentuneet ja Pitääkö olla huolissaan toimii paremmin. Vaikkapa vain Jenni Pääskysaaren sekä ihanan Kari Hotakaisen vuoksi.

Meillä katsotaan myös Sohvaperunat sekä Villi kortti. Ja Burgerimies sekä Suomen huutokauppakeisari. Ja Alina idässä.

On toki Enbuske, Veitola & Salminen, Harkimot, Kupla, Versus, Kingi ja vaikka mitä, mitä minä 'seuraan' kutoessani, kun pitää edes toisella silmällä seurata silmukoita. Karppia ja Aallonmurtajaa pitää seurata kutomatta. Tuppo katsoo Game of Thrones'it ja minä Quantico't.

Ja juuri nyt huomasin, että digiboxin tallennustila on loppu. ÄKKIÄ katsomaan jotain "pois", jotta saa uusille tallennuksille tilaa...

On perjantai 13. päivä...

torstai 12. huhtikuuta 2018

On siis kevät

"Sä olit kevään ensi kukkanen" by Jamppa Tuominen.


Minun oli tarkoitus esitellä uusimmat tölkkilapaset, ja niin teenkin, mutta en juuri nyt. Poikkesin vain näyttämään, kuinka kevät on saapunut Helsinkiin.

Käveltiin tänään (eilen) Tupon kanssa Hakaniemeen ja nautimme alkaneesta keväästä. Talvitakki oli jo liikaa.

Kesä ON tulossa!

Y.Y.A.

YhteisössäYstäviäAutetaan.


Mainittakoon heti alkuun, että olen aika varma, että eriäviä mielipiteitä löytyy ja niitä saakin olla. Meillä jokaisella on syymme, taustamme ja tarpeemme. Niistä en kiistelisi. Kommentointi omine mielipiteineen on edelleen sallittu, mutta pysytäänhän silleen asiallisina, ettei kenenkään tarvitsisi pahoittaa mieltään? Kiitos.

Lähdetään vaikka siitä, että lähelläni asuu todella erilaisia ihmisiä. Tuttuja ja ystäviä. Osa on töissä, osa eläkkeellä ja jokunen on aikuisena kouluttautunut, mutta työelämästä vaikkapa iän vuoksi pudonnut. Kaikki iän, terveyden, taustan (minä?) tai muun syyn vuoksi. On osa-aikatyöllistyneitä ja pitkäaikaistyöttömiä. Kaikenlaisia ja monen ikäisiä. On moneen junaan, mutta ystävyys ja auttaminen sitoo yhteen.

Ja sitten jatketaan tähän: aiemminkin mainitsemani nainen, liikunta- ja kuulorajoitteinen, soitti minulle. Pyysi apua. Hänellä oli varattuna aika Pelastusarmeijan ruoka-apuun ja tavallisesti mukana oleva lapsenlapsi ei ollut vastannut puheluun. Voisinko auttaa? Tottakai.

Kävelin hänen alaovelleen ja autoin naisen tilattuun palvelutaksiin. (Se rajattu määrä kyytejä tietyn ajan sisällä, kuten äidillänikin.) Matkasimme määränpäähän ja menimme sisään. Onneksi minulla oli tyhjä reppu selässä sillä muuten emme olisi saanet kaikkea mukaan.

Paluutaksin tuloon oli sen verran aikaa, että kävin pyytämässä sisältä tuolin ulos naiselle. Aurinko paistoi keväisesti. Taksi tuli ja palasimme lähtöpaikkaan. Pidin ovia auki, autoin hissiin, kannoin kaikki tavarat ja pääsimme perille. Purin kaikki saadut ruoat pöydälle.

Pelastusarmeija tarjosi avoimin käsin! Toivon tässä kohtaa, että huomioisitte sen, että suurimmassa osassa tuotteita on 'eräpäivä' ollut eilen, tai se on tänään tai huomenna. Ja ajan sinne ruoka-apuun saa yleensä KERRAN kahdessa kuukaudessa.

Kävimme rouvan kanssa ruoat läpi ja hän antoi minulle niistä repullisen. Sain juustoa, lihapullia, nakkeja, kinkkua, liha-perunasoselaatikkoa, riisipiirakoita, pullaa ja vaikka mitä. Kaikkea sellaista mitä oli tuplasti tai mikä häneltä olisi saattanut jäädä käyttämättä. KIITOS!!! Rouva viestitti jälkeen päin, että oli täyttänyt pakastimensa. Samalla kiitti avusta.

Lähdettyäni sieltä törmäsin ystävään, jolle annoin repustani pussillisen pizzapaloja sekä valkosipuli- (en syö!) katkarapuja. Yrtit ja jotain muuta rouva antoi sinkkumiehelle (meille tuttu hänkin), joka asuu hänen seinänaapurinaan. Osan ruoista nainen vei jo siskolleen, joka hänkään ei ole enää oikein hyvässä kunnossa.

Se, mitä tällä haluan kertoa, on se, että me kierrätetään. Joku saa ja siitä jaetaan. Ei heitetä hukkaan niitä, mitkä itsellä saattaisi jäädä käyttämättä. Tällä nyt Pelastusarmeijan tarjoamalla ruoka-avulla täyttyi loppujen lopuksi ainakin seitsemän ihmisen jääkaapit ja vatsat. Seuraavalla kerralla seuraava jakaa.

Että minua jännittää tuleeko tähän kommentteja ja jos/kun tulee, niin minkälaisia. Ei ole mikään puolustelu tai perustelu ketään vastaan eikä kenenkään puolesta, mutta noissa leipäjonoissa/ruoka-avuissa tuskin käy kukaan turhaan?! Tai mistä minä kenenkään taustoja tiedän... 

Seuraavaksi postaan jälleen tölkkilapasista. Tein niitä juuri kolme kappaletta. Neljä tilatuista viidestä on valmiina vaikka toimitusaika olisikin vasta "ennen joulua". Ja lisää tilauksia pukkaa, jee.


Huomenta!

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Socki-sukat

Mikael Agricolan päivää!


Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, mutta iltapäivällä kuulemma saadaan sadetta. Tuppo on palaverissä ja Gun Amsterdamissa.

Sain valmiiksi sukat, joissa tutustuin Socki-lankaan. Varsissa on yhdestä kerästä ja jalkaterissä toisesta. Mukana mustaa. Vähän hämmensi, että värien vaihtumisväli oli niin pitkä. Taidan olla 'hieman' pedantti, kun halusin raidat täysin samoille kohdille? Jotkut pitävät ns. eriparisukista, minä en.

Soitan äidille ja lähden sitten kauppaan kun on vielä poutaa. Olin ihan unohtanut ostaa juustoa ja leikkelettä, maitokin loppuu.

Keväistä alkanutta viikkoa!

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Armas Mar***!

Voi että.


Tuli tarve kirjoittaa hänestä, Mar***ista. Tapasimme kauniin neidon kanssa Katajanokan vankilassa vuonna 2001. Jouduin ensin samaan selliin heroiinin käyttäjän kanssa. Sen naisen jalat olivat märkivillä ruvilla ja nainen luuli, että kaikki mikä oli minun, oli myös hänen. Onneksi pääsin vaihtamaan selliä!

Siirryin viereiseen selliin, jossa oli nuori eestiläinen likka, joka ei osannut sanaakaan suomea. Me puhuimme sujuvasti keskenämme englantia ennen kun hän oppi minulta (ja telkkarista) suomea. Sõber Mar*** oli joutunut tietämättään mukaan salakuljetukseen ja täysin yllätyksenä pidätetyksi. En tohdi puhua mitään hänen nyttemminen edesmenneestä lapsensa isästä, joka oli syyllinen asiaan.

Jotenkin meistä hitsautui sydänystävät ikäerosta huolimatta. Eikä vähiten huumorin ja laulamisen vuoksi.

Likka oli täysin ymmärrettävästi alkuun kovin itkuinen jouduttuaan eroon pienestä pojastaan. Jossain vaiheessa hän sai poikansa Suomeen, Hämeenlinnan vankilaan ja sitten Vanajan avovankilaan. Minä olin lähellä lähes koko ajan ja autoin minkä voin. Me molemmat vapauduimme aikanaan ja Mar*** 'palautettiin' Tallinnaan.

En edes muista, kuinka monta kertaa me olemme tavanneet Tallinnan reissuilla. Tupon kanssa ja ilman. Olen vienyt hänelle mm. korkokenkiä, ja jättikasan halauksia. Mutta...

...miten joku voikaan olla kuin oma sisko?!! Ensitapaamisestamme on seitsemäntoista vuotta ja silti joka kerta, kun tapaamme, olemme kuin yhtään päivää ei olisi välissä. Rakas.

Jouduin juuri kertomaan, etten mene Tallinnaan ennen kesää ja hän soitti minulle välittömästi kysyen 'miksi'. Kerroin, että menen ensi kuussa äidin luo ja sitten Rodokselle. Ymmärsi tottakai ja samalla ilmaisi ikävänsä. Kyllä me kesällä tavataan!

Haluaisin laittaa tähän pari yhteiskuvaa meistä, mutta...

Mar*** ei saa lupaa tulla Suomeen ainakaan vielä tänä vuonna. Uskomatonta näin monen vuoden jälkeen?!! Se on paitsi itsekkäistä syistä, niin ärsyttävää myös hänen miesystävänsä vuoksi. Mies on myös virolainen, mutta asuu Suomessa. Ehkä ensi vuonna.

Ihanaa kun minulla on tyttö tuollainen!!!

Kinkkua?

Romanien kansallispäivää.


Tänään on myös Suoman nimipäivä. Tunnetteko ketään sen nimistä? Minä en.

Olimme perjantaina keskustassa syömässä Tupon äidin sekä kahden nuoremman tyttären kanssa. Paikaksi valikoitui Forumin Beef & Grill, jossa emme olleetkaan käyneet puoleen vuoteen. Se selvisi siitä, että puoli vuotta sitten oli poistunut lounaspuffet. Nyt piti tilata annokset listalta, mutta ne sisälsivät salaattipuffan sekä jälkkärikahvit keksineen.

Meidän kaikkien annokset.

Nuorin likka söi pastaa, keskimmäinen lohta vihanneksilla, Tupon äiti lohisalaatin, Tuppo wienerleikkeen lohkoperunoilla ja minä BBQ-broileria lohkoperunoilla. Hieman ärsytti, ettei itsellä ollut mennessä edes nälkä.

Minun broilerit. Vähän kuivia.

Ratikalla mennessä satoi lunta ja kävellen palatessa paistoi aurinko. Kevät. Kävimme paluumatkalla Tupon kanssa Kaisaniemen Tokmannissa etsimässä tilausjuttuun oikean väristä lankaa. Vitsi, että se voi joskus olla vaikeaa!!? Nyt kyseessä oli Ilveksen logoon sopiva vihreä. Vaihtoehtoina oli kolme erilaista vihreää, joista yhden suljin pois välittömästi.

Ostin kaksi muuta vaihtoehtoa, koska en osannut päättää. Nyt veikkaan, että käytän tuota kirkkaan vihreää. (Oikean puoleinen on tumma sammaleen vihreä) Samalla ostin mustaa, jota 'pitää aina olla'. Eipä nuo käyttämättä jää.

Tupon leike.

Lauantaina (eilen) kävin erään Rovaniemeltä kotoisin olevan liikuntarajoitteisen Rouva E:n asioilla pankkiautomaatilla sekä ruokakaupassa. Että sainkin siitä aikaiseksi naurua kerrakseen. Pyysin häntä kirjoittamaan kauppalistan. Jep, luin sen ja aloin tarkentamaan. Suluissa kysymäni tarkennukset.

- maitoa, sin (Kevyt-, rasvaton-, laktoositon-, hyla-, kaura-, riisi-...?)
- Emmental (Pala? Siivu? Väri?)
- Leikkelettä/kinkkua *)
- jäävuorisalaatti (Pallo vai ruukku?)
- tonnikalaa öljyssä (Paloina vai hiutaleena?)

Kurkku, tomaatit, tosi tumma Reissumies ja kuohukerma olivat helpot. Mutta...

*) Kinkkua!? Olette varmaan käyneet esimerkiksi S-marketissa leikkelehyllyn luona. Siellähän ei ole kuin yksi kinkkuvaihtoehto? Noup. Keittokinkku, palvikinkku, pippurikinkku, saunapalvikinkku, kevytkinkku, korppukinkku, sinappikorppukinkku, you-name-it. Onneksi tiedän jo, että ellei toisin mainita, niin voin valita mieleni mukaan, ja minähän olen tarkka hintojen kanssa. Rouva E. (eikä Mamma) ole koskaan (ääneen) valittaneet valintojani.

Juuston kohdalla soitin Rouva E:lle, että "iso vai pieni"? Kuulorajoitteinen Rouva vastasi, että "joo". Uuh, jouduin soittamaan kolme-neljä kertaa ennen kuin sain vastauksen, että "pieni, se 300 grammaa". Pieni oli 130g ja iso 300g. Ostin ison.

Sain valmiiksi sukat, jotka kuvaan vasta pääteltyäni ne. Ja kävin kaupassa "meillekin" enkä muistanut ostaa juustoa, hö. Vessapaperin muistin. :)

Leppoisaa sunnuntaita!

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Pääsiäinen meni

Heleää huhtikuuta!


Pääsiäinen on tältä vuodelta ohi. Mites se teillä meni?

Minulta tilattiin hassu "taulu" hassuun paikkaan ja minä tein. Työn jälki oli kuin ala-asteikäisen tekemä, mutta silti se sai kehuja.

Vein sen perille myöhään perjantai-iltana ja sain kutsun samaan paikkaan "soppabileisiin" seuraavana iltana. Kävin, söin todella pitkän kaavan mukaan valmistettua hernekeittoa ja tapasin tuttuja.

Sunnuntaina vietettiin pääsiäistä TheBaarissa.

Kokemuksesta tiesin, että uusi omistaja taitaa tarjoilut. Oli kana- ja pastasalaattia sekä ihanaa kakkua. Paikalla oli paljon tuttuja. Lopuksi pelattiin bingoa, josta en voittanut tällä kertaa juuri mitään.

Aloin kutomaan sukkaa uudesta langasta. Kerä osoittautui varsinaiseksi aprillipilaksi; katsokaa nyt minkä verran kudoin vartta eikä kerän päällä näkyvää pinkkiä tullut vielä puikoille!?

Eilen illalla jääkaappi karjui tyhjyyttään ja oli lähdettävä kauppaan. Yöpala koostui sipulilla ja juustolla kuorrutetuista lohkoperunoista sekä -60% maksavista kasvispyöryköistä.

Hyödynsimme muutenkin kaupan tarjousta kun -30%-tuotteet maksavat iltayhdeksän jälkeen -60%. Tupolla pitää olla pullaa. Harvinaista kyllä, että tällä kertaa löytyi myös laktoositonta maitojuomaa "punaisilla lapuilla".

Mämmi jäi ostamatta pääsiäisenä, joten ostin sen eilen. Saan syödä sen yksin.

Pääsiäislimppu jakaa mielipiteitä. Minä tykkään.


Heräsin tänään kahdeksan aikaan todella pirteänä. Maksoin laskut, keitin kahvit ja laitoin pyykit koneeseen. Aurinko paistaa ja sulattaa eilen sataneet lumet.

Kuukauden päästä olen Rovaniemellä.

perjantai 30. maaliskuuta 2018

"Good morning Vietnam"

PitkäPerjantaita!


En sitten kävellytkään eilen keskustaan vaan matkasin ratikalla. Jos jotain olen oppinut, niin olemaan ajoissa. Olin paikalla kymmenen minuuttia etuajassa. Paikalle saapunut nainen näytti tutulta ja olikin puhetta, että olemme tainneet tavata jossain ennenkin. Hän sai lapaset ja minä maksun niistä. Palasin Kelan kautta.

Ja R-kioskin kautta sillä lankapaketin jälkilähetys (yksi valkoinen kerä) oli tullut noudettavaksi. Siellä kioskilla tarjottiin maistiaisia Wasabi-palloista ja minähän maistoin vaikka kotona on koko pussillinen. Ihan hyviä olivat. Tuli mieleen, että voisi olla kiva niin näöltä kuin maultaan laittaa samaan kulhoon noita juustopallojen kanssa. Pitänee testata.

Kotona tein pitkästä aikaa Aurajuusto-perunoita "koska teki niin mieli". Erikoista tuossa oli se, että käytin edellisenä päivänä ylijääneitä keitettyjä perunoita paksuina viipaleina sekä raakoja pussinpohjaperunoita kapeina siivuina. Ladoin niitä vuokaan vuorotellen juuston ja suolan kera. Päälle tietysti kermaa. Nam.

Paistoin kevyesti ananasrenkaat ja sitten niiden alle paneroidut possupihvit. Hyvää tuli.

Poika laittoi yöllä Vietnamista viestiä: "Nyt ollaan Saigonissa, eli Ho Chi Minh Cityssä.. liikenne kentältä ihan keskustaan jotain ihan sairasta! Mopoja ihan kaikkialla, taksi vaa tööttäilee koko ajan ja vilkuttelee valoja. Huomen voin laittaa näkymää hotellin ikkunasta, ihan sairaita korttitalon näköisiä taloja ja niitten rinnalla korkeita torneja joiden keski- ja ylätasanteilla pauhaa discot ja valot.. ihan erilainen verrattuna Bangkokkiin, kauppareissun verran nähtynä paljon kiinnostavampi ja puolet halvempi. Meiän hotellin viereisen talon edustalla oli pahvien päälle levittäytynyt perhe, ilmeisesti kodittomia. Vanhus, pari aikuista ja pari 4-8v lasta.. karua mutta elämää. Huomiseen!".

Tässä yöllinen kuva (9.krs), Pojan luvalla laitettu.


Jatkoi vielä, että: "Huomen aamulla voi huutaa ikkunasta 'Good morning Vietnam!". Aamulla hän laittoi kuvia, joissa näkyi lähellä röttelöitä ja kaukana komeita pilvenpiirtäjiä. Nimellä "kukkokiekuu" tuli video, jossa oli näkymää hotellin ikkunasta ja taustalla tosiaan kiekui kukko.

"Bisse kaupasta oli 11,000 Vietnamin dongia eli n. 0,40€". Pyysin tuliaisena jääkaappimagneettia ja Poika vastasi: "Jos löytyy täältä 10,000,000 mopon kaupungista". Meinasivat alkaa etsimään reittiä lähemmäksi rantaa, reppureissulaiset. Ihanaa kun on WhatsApp ja kerrankin Poika viestittelee reippaasti!!!

NYT sieltä tuli kolmekymmentäyksi valokuvaa jostain sotamuseosta. Onpa kivaa päästä tälleen reissuun mukaan! *sydän*

Kudoin yöllä aamuun saakka ja sain nuo lapaset valmiiksi. Tuo toinen väri on enemmän myrkynvihreä kuin kuvassa keltaiselta näyttävä. Sain eilen hassun ja haastavan tilauksen. Saas nähdä mitä siitä tulee. Palaan asiaan jos se onnistuu.

Äiti soitti eilen iltapäivällä ja kertoi käyneensä taas kurkkulääkärissä. Turha reissu kun mitään ei ollut taaskaan löytynyt. Mutta siitä hän kovasti iloitsi, että lähettämäni kortti ja patalappu olivat menneet perille. Illalla soitin Mammalle ja toivotin hyvät pääsiäiset.

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Saisinkohan houkuteltua Tupon pienelle kävelylle ennen kun hänellä alkaa taas päivystys? Kokeilen.

Munaisaa ja tipuisaa päivää!

torstai 29. maaliskuuta 2018

Lapaset Lappiin

Tulipa tehtyä TAAS.


Onneksi otin urakan tehdäkseni eilen illalla! Puikottelin jonnekin kolmeen-neljään asti yöllä ja jatkoin aamulla ennen kymmentä.

Aamupäivällä tuli viesti, että nuo pitääkin toimittaa jo tänään huomisen sijaan.

Olin juuri saanut peukalon valmiiksi.

Piti vielä ommella tölkkilapasen "suu" kiinni, virkata pohja ja päätellä langat molemmista.

Lapasten valmistuttua (juuri äsken) soitin tilaajan serkulle ja sovin tapaamisen keskustaan. Aikaa sinne siirtymiseen on nyt puolitoista tuntia. Onneksi saan maksun käteisenä samantien. Lapaset lähtevät kohti Leviä yläasteaikaiselle luokkakaverille. Toivottavasti kelpaavat!

Lähtöä hankaloittaa se, ettei viemäreitä saa nyt käyttää. Eilen illalla tuotiin lappu, jossa ilmoitettiin, että alakerran kuivaushuoneessa vaihdetaan putkia ja siksi viemärit ovat poissa käytöstä aamukymmenestä alkaen. Päättymisaikaa ei kerrottu vaan se luvattiin ilmoittaa kun remppa on ohi. Pissattaa.

Pihalla olisi edelleen 'bajamaja' käytössä, mutta en minä sinne. Kai sitä voi käydä asioillaan vetämättä pönttöä? Tutussa seurassa. Ajattelin kävellä keskustaan sillä eilisillan lumisateiden jälkeen aurinko paistaa taas.

Kivaa alkavaa pääsiäisen aikaa!